En tunne montaakaan naista, joiden kanssa ei tulisi jossain vaiheessa puhetta painosta, treenistä, treenittömyydestä tai ravinnosta. Tämä on tätä aikaa. Ei ennen ollut tällaista. Tuntuu pahalta katsoa, minkälaisessa maailmassa tytöt ja pojat kasvavat. Välillä tuntuu, että ympäröivälle maailmalle ei voi mitään, vaikka kaikkensa yrittää. Kasvatan kotona kahta naisenalkua ja töissä aika paljon enemmän.
Harkitsen sanani tarkkaan kotona ja keskusteluissa, kun lasten ja nuorten korvat ovat läsnä. Peilikuvalle hymyilen ja yritän löytää aina positiivista. Tänään huikkasin peilille : Oi, kuinka nätille näytänkään! Hymyillyt olen itselleni vaikka olenkin paikoin ollut ns. pehmeämmässä kunnossa.
Joudun selittelemään painoon ja ulkonäköön sekä ravintoon liittyviä asioita tuon tuostakin. Onneksi osa naisista ovat lajin parissa tai harrastavat muuten aktiivisesti salilla kehon muokkausta. Sillä sitähän se fitnesspuolella pääasiassa on. Tässä iässä sen voi jo sanoa ääneen. Kunto tulee siinä sivussa. Mainitsin tarkoituksella "naiset". Miehille ei tarvitse selittää. Miehet kysyvät penkkipunnerruspainoja, tavoitteita ja leuanvetomääriä :).
Juoksu oli helpompaa. Se taitaa olla tarpeeksi tylsää puuhaa, jotta siitä riittäisi jutunjuurta. Nyt väännän teitä vain aerobiset mielessä tasaisella sykkeellä. Käyn siis salilla, teen toiminnallista treeniä ja välillä työntelen pihalla pölkkykottikärryjä tai nokkakärryjä. Omaa pt:tä minulla ei vakituisesti ole. Konsultaatiota olen käyttänyt ja muutaman nettivalmennuksen läpikäynyt. Katsotaan, mitä syksy tuo tullessaan.
Viestini on yksinkertaisesti: pidä itsestäsi juuri tänään ja juuri sellaisena kuin olet. Ihminen on kaunis. Aamulla, kun avaan silmäni, vastassa on teksti "You are somebody's reason to smile."
Teksti kumpusi tästä jutusta :
http://www.voice.fi/ilmiot/malli-ihmettelee-ihmisten-asenteita-lihavat-siis-eivat-saisi-kayttaa-bikineja/8/75410
Lisää kuvateksti |