D.I.Y.: kietaisushortsit huivista

Tänä kesänä olen opetellut käyttämään shortseja. Aikaisemmin pidin niitä jalassani vain urheilusuorituksen niin vaatiessa. Olen antanut itseni ymmärtää, että farkkushortsit ovat todella päheet ja mielenkiintoiset esim. neuleeseen ja jakkuun yhdistettäessä (nahkatakkikin käy). Käyttöä voi pitkittää myös muodin nuottien mukaan syksyyn. Tässä Outsapopin kautta PLAN B-blogista napattu D.I.Y.-idea. Olepa hyvä!

Lehtikaalisipsit

Lehtikaalisipsit

125 g lehtikaalia (ei ole niin tarkkaa)
2-3 rkl oliiviöljyä
suolaa oman maun mukaan

Laita uuni kuumenemaan noin 150 asteeseen.

Pese lehtikaali ja kuivaa hyvin (kosteina niistä ei tule uunissa rapeita). Poista lehtiruoti. Revi kaalista noin 7 cm pitkiä paloja (palat kutistuvat uunissa). Laita palat kulhoon, kaada päälle oliiviöljy ja suola. Sekoita käsin, kunnes kaikki lehdet kiiltävät öljystä.

Asette lehtikaalit uunipellille leivinpaperin päälle mahdollisimman väljästi. Paista uunissa noin 20 minuuttia, kääntele lehtiä puolivälissä. Tarkkaile sipsjä, jotta ne eivät ruskistuisi liikaa. Niiden tulee olla hieman ruskeita reunoilta. Älä säikähdä tuoksua! Se ei ole verrannollinen makuun ;).

Amerikkalaisissa ohjeissa on lehtikaaleja pyöritelty milloin missäkin sörsselissä (sipulijauhe, chilisekoitus jne.). Ole kuitenkin varovainen, sillä kaalissa on itsessään syvä ja suolainen maku. Törmäsinpä ohjetta hakiessani raakasuklaa yms. versioihin. Hakusana: kale chips. Reseptejä löytyy makuun kuin makuun. Kaalisipsit ovat olleet uudella mantereella jo muutaman vuoden varsinainen terveysherkku.

...ja mitäpä ei saisi jo pussitettunakin

Wellalta

...pamahti facebookiin tällaiset fiiliskuvat (yhteistyö), jotka on otettu Voguen (GB) syyskuun numeroon. Aivan ihana väri ja siistimpääkin siistein leikkaus. AWWWWW!

Wella Collaboration with British Vogue for Illumina Color!

Kuvat WELLA/Facebook

Buutsikelejä pukkaa

Ehdottomat lempikenkäni ovat jo vuosien ajan olleet buutsit. Koroilla ja ilman. Tunnustan juhlineeni useat juhlat buutsit jalassa. Olen piilottanut kerran buutsit jopa pitkien helmojen alle. Mutta se on oma tarinansa. Hameen kanssa buutsit tuovat mukavasti rouheutta asuun. Miellyttävin väri on musta. Muutama ruskeakin pari löytyy. Nappaa ja mokkaa. Buutseja tulee käytettyä ympäri vuoden. Olen huomannut niiden käyttökelpoisuuden moottoripyöräilyn kautta. Niillä menee sujuvasti hiekalla, heinikossa ja asfaltilla. Ei ihme, että buutsit ovat usean festaripron suosikkikengät!

H&M EXCLUSIVE ONLINE-mallistosta löytyi tälainen pari:

Kuvat Pinterest-kansiostani, jossa alkuperäiset lähteet.

Erittäin hyvä, ellei täydellinen: RUUTU

Ruudut. Grungen jälkeen tulee (pehmo)punk. Näytöslavoilla hurmannut Célinen syyskokoelma on inspiroinut ketjukauppojenkin (mm. Zara, Bik Bok) suunnittelijoita. Miksi juuri ruutukuvio iskee syksyllä? Raita keväällä?

Ruudun kanssa tulee olla varovainen, ettei näytä skottijuhlista karanneelta. Itseäni viehättää ruudun yhdistäminen pikimustaan. Toisaalta myös tummansininen (syksyn hitti sekin) toimii hyvin.  Kuosien yhdistäminen on haastava tehtävä, mutta toisaalta siinä se mielenkiinto piileekin.

Innostuuko kukaan muu kuin minä ruuduista?

Tästä linkistä Célinen kokoelmaan:
http://www.celine.com/en/home

Kuvat Zara

Hiushaaveita

Menen kampaajalle. Paikka on Clipp ja saksissa Hanna (Jenni on äippälomalla). Olen jo tovin kasvattanut kutrejani. Malli on tasapitkä ja vaalea. Ehkäpä jopa liiankin vaalea.

Kesällä hiukseni ovat kuivuneet, vaikka olen käyttänyt hoitoainetta joka pesun yhteydessä. Käyn lenkillä joka toinen päivä. Hiukset on pakko pestä juoksun jälkeen.

Viihdyn yleensä keskijakauksessa, mutta keikautan sen välillä sivulle. Lähes joka toinen päivä hiukseni sutaisen jonkinnäköiselle sutturalle (nutturalle, ponnarille, sykerölle). Mittaa on nyt ihan mukavasti ja haluan säilyttää pituuden, mutta syksy huutaa pientä vaihtelua. Ai, se väri. Olen ollut todella vaalea nyt pian vuoden. Pidän siitä, mutta saattaa olla, että minua pukisi hieman tummempi sävy. Oma värini on nykyään maantie ja harmaata siellä täällä.

Seuraavassa pientä inspiskuvakavalkadia Pinterest-kansiostani.

Ihanan rouhea. Täydellinen mitta.

Hieman kerrostettu. Tähän tarvitaan hieman enemmän pituutta. 

Tässä kerrostusta on vain edessä about leuan korkeudelta.

Tämä olisi varovainen vaihtoehto ja väri on hieno.

Vaikeeta!

Liian rikottu? Lisää mittaa.

Liikaa otsista?

Lähes täydellinen.

Tämä on ollut mielessäni koko kasvatusprojektini ajan.

Tämäkin on lähes täydellinen. Onko tuo liukuvärjäys vähän liikaa?

Vetlook. Ei mielessä, mutta leikkaus näyttää kivalta.

Esimerkki tämänhetken päästäni. Lähinnä omaa mallia ja mittaa. Tämän hetken väri vaaleampi.

Tässä mitta alkukesästä.

Jotenkin tässä olisi tarpeeksi jotain uutta. Uskaltaisinko? En haluaisi pykälää tuohon korvanpaikkeille. Ei varmaan olekaan.

Näin makeelta voisi näyttää hiukset ponnarilla ;) Let´s dream, girl <3

H&M Icons Collection ja nahkabikeri

Blogimaailmassa ja lookbookeissa on pyörinyt jo keväästä yksi nahkatakki yli muiden. Näköjään muutkin kuin minä olivat nähneet siinä tulevan got-to-have itemin. Meinasi jäädä haaveeksi.

Jumitin itseni tähän upeaan nahkatakkiin heti keväällä, kun näin ensimmäiset kokoelman mainokset.  Hinta oli houkuttelevan edullinen (149 e) nahkatakiksi. Ylläripylläri: kaupoista myytiin pienet koot loppuun ihan viuuuhhhh. Pääsin hypistelemään takkia Turun liikkeessä, jossa totesin nahan olevan aivan ihanan pehmeää ja mallin perfect. Ei onnistunut nahkatakin osto silloin. Olen nähnyt takkia myytävän myös Skanssissa. Ei ollut meikäläisen takkeja nekään (koko 42). Kaikki H&M:t olen järjestänyt takkia etsiessäni. Jos vain jossain vilahti mustaa tai nahannäköistä, kävin kurkkaamassa.










Maanantaina Myllyssä törmäsin oikean kokoiseen takkiin. Nopea sovitus ja nyt se odottaa käyttöä eteisen vaatekaapissa. Takki ei ollut alessa, vaikka kevään kukkasia onkin. Toivon meille paljon yhteisiä reissuja.

Takki passaa niin pitsin kuin farkkujenkin pariksi. Puhumattakaan kynähameesta tai midi-mittaisesta hameesta. Tämä taltuttaa rouheasti liian naisellisen tai romanttisen vaatekerran. Eikö?

Syksyä koululaisen vaatekaappiin

Tiedän, että liikuin ohuella jäällä, mutta kävin nappaamassa kuopukselle yhden vaatekokonaisuuden ominpäin. Neiti menee viidennelle ja pituutta on reilut 150 cm. Jotkut 152 koot ovat pieniä ja jotkut sopivia. 158 on suht varma valinta, mutta Zarassa ei sitä kokoa ole ja jouduin yhden vaatekappaleen nappaamaan siis reilumpana (164). Se on tuo liivi, joka mahtuu myön itselleni, jos huonosti käy ;). Tiedän, että kuopus ei pidä kukkakuosista, mutta nämä housut saattavat mennä päheemmän yläosan kanssa. Ihania ohutuntuvatakkeja ei ollut vielä tullut Zaraan, mutta sellainen olisi hankintalistalla (ainakin minun listallani).

En voi tiedustella neidin mielipidettä, koska hän on Lapissa vaeltamassa. Eipä haittaa, koska yleensä hän suhtautuu vaateostoksiin erittäin nuivasti (tässä ei ole tullut äitiinsä). Toisaalta itsekin kiipeilin mieluummin puussa tai kaivelin tikulla rantahiekkaa tuon ikäisenä. Olin tarkemmin ajateltuna varsinainen TOMBOY. Sittenkin äidin tyttö. Ola!

Pakkohan näitäkin on olla. Kivan malliset.

Epävarma kukkakuosi. Nämä oli yhdistetty tuon alemman kuvan kollarin kanssa. Näytti hyvältä.

Tämä saattaa olla liian siirappinen, mutta kuvan chihu menkööt toitsusta.

Tämä uppoaa varmasti. Paita ohutta neulosta.

Tikkiliivi, jotka yleensä ovat jääneet käyttämättä. Toivo elää tämän kohdalla. Värin pitäisi olla kohdallaan.

Juu ei. Nämä ovat äidille ;)