Tukkataikaa

Mulla on tällainen hiusintohimo. Milloin mitäkin. Tämän klipin näin jo aikaisemmin intassa. Tässä on jotain mageeta. Tässä.

Itselläni on ollut jonkin aikaa otsatukka. Jep. Etuhiukset. Ammoisina aikoina vannoin, että ei enää ikinä. Se ikinä koitti, vaikka olin rakkaalle Jennilleni (Pikku Avantgarde) sanonut, että älä leikkaa vaikka pyydän. Hups, I did it again.

Tässä ilman etuhiuksia.

Tässä etuhiuksilla. Harmikseni ei ole muuta kuvaa, kuin tämä yrittäjägaalan photobooth. 

Koruhommeleita

Joku teistä lukijoista varmaan tietääkin, että mieheni on kultaseppäalalla ja siksi tämä seuraava juttu tuntuu kakkupalalta. Toisinaan osallistun mieheni korusuunnitteluun. Useimmiten teetän itselleni haluamani korun tai saan lahjaksi. Nyt tuli tilaisuus keksiä muillekin jotain. Nykyinen kotiseutuni on lähellä sydäntä ja onhan se mieheni lapsuusmaisema: Littoinen ja Littoistenjärvi ympäristöineen. Itse olen tuossa rannalla pyörinyt työympyröissä, koska työpaikkani on rannalla. Aamuisin tervehdin kaveria ääneen heti silmieni osuttua järvelle. Joskus köpötän rannalle ja nappaan kuvan tai vaan seison ja katson sitä.

Suunnittelin siis korun, joka sai nimekseen Littoisten sydän. Järvi on lintuperspektiivistä katsottuna sydämenmuotoinen. Nimellä ja korulla on siis metafora. Mieheni toteutti ajatukseni juuri niin hienosti kuin osasin toivoa. Koru oli esillä luonnollisesti työpaikkani vanhempainyhdistyksen joulumyyjäisissä tiistaina. Oli ihana huomata, kuinka lämpimän vastaaoton se sai. Ihanat entiset ja nykyiset oppilaani ja heidän vanhempansa sekä tuntemattomatkin littoislaiset pitivät ajatusta oivana. Tänään on perjantai ja periaatteessa kaikki ja enemmänkin (täytyy tehdä lisää) on päätynyt omista käsistäni muualle. Joskus oma estetiikkani on todellakin vain oma. Kiva, että nyt se osui muihinkin.

H&M:ltä pukkaa luksusta

...ainakin materiaalien näkökulmasta. Katsoin firmasta tehdyn dokkarin ja haluaisin sydämestäni uskoa, että vaatteet ja kankaat yms. ovat eettisesti oikein valmistettuja ja turvallisissa (länsimaisesti ajateltuna)  olosuhteissa. Kahvinkin alkuperää saa tutkailla eilisiin uutisiin viitaten. Jos ja kun eettiset periaatteet ovat päivänvalonkestävän, tämä mallisto saa siunaukseni.


Linkki johtaa Metro moden sivuille, jossa näet koko malliston.

Kuva h&m yhteistyömallistosta d&g:n kanssa. Ihan huippu!

Moro ja anteeksi ja ripsiväri

Koira lähti. Työt alkoivat. Uusi valmennusjakso alkoi. Poujoun viimeinen pentue varttui. Puutarha piti saada talviteloille. Voisin luetetella vielä tovin. Ei varmaankaan tarvitse? Kiire ja tohina. Toisaalta olen nauttinut elämästä ihan vereslihalla.

Syksyyn kuuluu hääpäivämme, jota juhlistamme joka kerta. Tähän liittyen tuli seilattua Gracella. Kiireetön paluumatka mahdollisti useat käynnit myymälässä. Olin ajatellut löytää muutamia uusia kosmetiikkatuotteita ja onnistuin. Löysin aivan ihanan ripsivärin: DIOR Diorshow Extase. Pidän Diorin isoista harjoista ja tästä erityisesti. Muutama veto ja ihanat ripsiräpsyt ovat valmiit. Ei varise kovassakaan treenissä. Loistokkuutta lisää ripsivärin helppo poistaminen. Pidän.

Poujou muistoissamme

En kyyneliltäni pysty kirjoittaa, mutta kerron vain, että Poujou lähti leikkikaverinsa seuraan sateenkaarisillalle 28.7. 11 vuoden ja 7 kk ikäisenä. En halunnut rakkaimpani kärsivän hetkeäkään. Ikävä on suunnaton, kuten rakkauskin.

Onneksemme Poujou jätti jälkeensä viimeisen vuoden aikana kaksi pentuetta. Viimeisin syntyi viime viikonloppuna. Elämä jatkuu näissä pienokaisissa. Kiitos kasvattajalle tästä valloittavasta uroksesta.

                                               Miliisin ZaBfaar eli Poujou. Zunami-poika.

Ihan lemppari meikkituubi

Ruth Crilly youtuben Model Recommends-vlogin meikkitaituri on tämän hetken suosikkini. Hän käyttää suuremmaksi osin markettikamaa meikkilookeissaan. Tämä viimeisin festarimeikki on aivan ihana! Pitääpä heti huomenna kokeilla vanhempien muurinpohjalettufestareille.

Allaolevat kuvat eivät liity Ruthin vlogiin.

Täällä taas

Pitkän tauon jälkeen kirjoitan tänne. Kun laumasta on yksi poissa, on tuntunut tarpeettomalta käyttää aikaa blogin kirjoittamiseen. On tuntunut, että aika, joka liikenee menee loppulauman ja perheen kanssa. Työkiireet painoivat päälle ja loman alku meni vielä erään projektin viilaamiseen. Ihan täydelliseksi se homma ei vieläkään tullut, mutta niin hyvä, että kehtaa julkaista. Hyvä niin, kaikelle on aikansa. Ja nyt se aika on loma.

Mennään nyt tämä aika fiiliksen mukaan. Pientä reissua, pientä sisustusremppaa ja kovaa treenaamista. Vaihdoin salia ja tuntuu hyvältä vaihtelulta. Painot vähän hakevat paikkaansa, mutta kohta nekin ovat kohdallaan. Kroppa alkaa näyttää jo vähän sinne päin.

Keväällä olin yksissä kuvauksissa, joista kerron sitten lisää, kun se tulee ajankohtaiseksi. Hauskaa oli, vaikka ihan kipsissä olin ja silmät vuotivat valaistuksessa. Tehty, mikä tehty.

Olohuone vaihtaa väriään. Väri on jo valittu. Valkoisen valitseminen on haasteellista. Siitä lisää myöhemmin.

Piha rehottaa aivan uudella tavalla, kun suurin osa puista on poissa. Yrttipenkki kukoistaa ja nurmen rikkaruohot, jotka ovat kyllä aika kauniita.

Vaatekaappini on livahtanut mustan, valkoisen ja harmaan sekaan roosaa ja nudea.

Silmäni olen opetellut rajaamaan uudella tavalla vaihteeksi. Kiitos youtuben vinkit ja videot.

Hei, ihana kesä: tervetuloa!