Arjen luksusta

Tänään kipaisin aamusta tomerasti joululahjaostoksille. Pääosin pyörin Stockalla ja onnistuinkin löytämään lähes kaikki tarvitsemani ja vähän ekstraa kotiinkin. Sain käytettyä kaikki kantiskupongitkin. Kaupungilla (ainakin siellä missä liikuin) oli suhteellisen väljää. Paitsi parkkipaikoilla. Parhaimpaan suhinaikaan puhelu siskolle ja hupsista: W wine & deli! Lasilliset cavaa ja juustolautanen hyvässä seurassa. Täydellistä. Pienistä asioista ne luksushetket muodostuvat.

Paikka näyttää aina täydeltä, mutta kummasti sinne sekaan aina on mahtunut. Palvelu on loistavaa ja Wikken kiireinen ovensuumeininki ei pääse pöytiin asti. Hyvä.

Kuva: sokoswiklund.fi

Kuva: storeiittala.fi

No sitten se ekstra, josta tuolla aikaisemmin mainitsin: hmmmm…

Näitä Iittalan Nappula kynttiläjalkoja olen katsellut "sillä silmällä" jo tovin. Näin ne ja ajattelin napata sen pienimmän ja mustan. Jep. Mamma soitti illalla ja kysyi, että mitäs se kuopus voisi haluta joululahjaksi…Vastasin, että isomman Nappulan pienen kaveriksi ja valkoisena. Hyvä idea. Pyörittelin pakettia kädessäni suunnitelijan nimeä tavatessani ja sitten sen näin: pikkuruisen sanan "valkoinen". Ei helevetti! Lootassa nököttää kuva mustasta jalasta. Iik. Paketti auki ja sieltä kuoriutuu valkoinen kaunis Nappula. Mamma hei, ota se sittenkin mustana. Mamma veti sanan valkoinen yli ja kirjoitti musta. Kiitos, mamma <3.

Syksyä koululaisen vaatekaappiin

Tiedän, että liikuin ohuella jäällä, mutta kävin nappaamassa kuopukselle yhden vaatekokonaisuuden ominpäin. Neiti menee viidennelle ja pituutta on reilut 150 cm. Jotkut 152 koot ovat pieniä ja jotkut sopivia. 158 on suht varma valinta, mutta Zarassa ei sitä kokoa ole ja jouduin yhden vaatekappaleen nappaamaan siis reilumpana (164). Se on tuo liivi, joka mahtuu myön itselleni, jos huonosti käy ;). Tiedän, että kuopus ei pidä kukkakuosista, mutta nämä housut saattavat mennä päheemmän yläosan kanssa. Ihania ohutuntuvatakkeja ei ollut vielä tullut Zaraan, mutta sellainen olisi hankintalistalla (ainakin minun listallani).

En voi tiedustella neidin mielipidettä, koska hän on Lapissa vaeltamassa. Eipä haittaa, koska yleensä hän suhtautuu vaateostoksiin erittäin nuivasti (tässä ei ole tullut äitiinsä). Toisaalta itsekin kiipeilin mieluummin puussa tai kaivelin tikulla rantahiekkaa tuon ikäisenä. Olin tarkemmin ajateltuna varsinainen TOMBOY. Sittenkin äidin tyttö. Ola!

Pakkohan näitäkin on olla. Kivan malliset.

Epävarma kukkakuosi. Nämä oli yhdistetty tuon alemman kuvan kollarin kanssa. Näytti hyvältä.

Tämä saattaa olla liian siirappinen, mutta kuvan chihu menkööt toitsusta.

Tämä uppoaa varmasti. Paita ohutta neulosta.

Tikkiliivi, jotka yleensä ovat jääneet käyttämättä. Toivo elää tämän kohdalla. Värin pitäisi olla kohdallaan.

Juu ei. Nämä ovat äidille ;)

Kymppi pukeutuu

Kuopuksemme (10-vee) ei ole ollut kiinnostunut vaateshoppailusta. Olen saanut tilata, ostaa, palauttaa, vaihtaa monen monituista vaatetta syystä, että kohde ei ole ollut paikalla. Nyt liioittelen, koska KERRAN kuopus meni isosiskonsa kanssa ihmeekseni vaatekauppaan ja löysin heidät samasta pukukopista samanlaiset puolihameet päältään. Isosisko osaa ;D. Hame myös ostettiin, jolle olikin käyttöä eräissä hautajaisissa. Mustaahan sen olla piti. Kerran neiti nosti peukkunsa ylös kaupan ikkunan takaa, kun nostin valkoista paitapuseroa kysyvännäköisenä ylös. Tämä? Otin paidan.

Vaatemakunsa on paikoin vieläkin mysteeri, mutta viimeksi teimme tilauksen tanskalaiselta vaatemerkiltä POMP de LUXilta, joka osui ja upposi. Sekä kuopukseen, että äitiin. Tilasin aikamoisen garderobin jo talvikaudeksi ja pidimme kovasti mallistosta, väreistä ja materiaaleista. Vaatteet on suunniteltu sopimaan toistensa kanssa ja värimaailmat voi railakkaasti sekoittaa keskenään ja aina toimii. Vaatteita voi ostaa vaatekutsuilta, edustajien avoimet ovet-tapahtumista ja netistä. Harmitukseni on se, että tyttäreni kasvaa POMP de LUXin vaatteista ulos vuoden sisällä (suurin koko 152, joka on kyllä reilu!).

Talvikauden tilauksen tein oman makuni mukaan. Kaikki vaatteet tulivat käyttöön, vaikka kahdessa paidassa hieman kukkamaista kuviota olikin :D. Nyt tilasimme kuopuksen valinnan mukaan kuvastosta ja tilauksen teki armas työkaverini Tanja, joka sattuu olemaan POMP de LUXin paikallinen edustaja.  Paketti tuli parin päivän sisällä my pack -paikkaamme ja hain sen tänään. Ihastuksenhuokaukset seurasivat toisiaan, kun avasimme pakettia. Kuvissa tilauksemme sekä jokunen vielä tilaukseen menevä tuote.

Perfect!

Nämä ristittiin karatekan housuiksi.

Legginsit ja kaksin kappalein.

Aivan ihanat housut!

Tämä vielä listalle.

Mekko. Ihana brodyyriyksityiskohta selässä. Ihana off white.

Kaikki kuvat: http://www.pompdelux.com/fi_FI/

P.S. Poikien vaatteet löytyvät myös POMP de LUXilta!

Pyykkipäivä tai siis ei

Kun se pesukone menee rikki, on todella vähän aikaa miettiä, minkälaisen koneen tarvitsee. Sitä kun ei tiedä, milloin se tapahtuu. Koneemme on palvellut 11 vuotta. Koneelle olikin lävästy moottorin puolesta 10 vuoden takuu. Aika hyvin laskettu. Kyseinen kone oli LG, jonka laatua emmimme reilut kymmenen vuotta sitten. Koneessa ei ole ollut mitään vikaa aikaisemmin.
-Edistykselliset ohjelmat ja näytöt sekä 7 kg täyttö, kehui silloinen myyjä. Kone oli aikanaan suhteellisen kalliskin. Hyvä ostos. Tähän päivään saakka. Eilen illalla se vain olla möllötti pesupallo sisuksissaan. Vähän suhisi silloin tällöin. Ei lähtenyt pyörimään vaikka koira haukkui, vaihtoi ohjelmaa, taputti kylkeen tai päivitteli. Ei auttanut vaikka kaveri vieressä (kuivuri) oli kita auki valmiina. No deal. Kaput.

Tänään suuntaan siis pesukonekaupoille. Kääk! Yritin valmistautua tutustumalla etukäteen konetarjontaan ja niiden moninaisiin ominaisuuksiin, energialuokkiin, ohjelmiin ja mittoihin. Tiedän, että muuten myyjä saa puhuttua meikäläisen pyörryksiin tai jopa hymyilemällä sekaisin. Teen päätöksen    etukäteen kotona...Uuuuhhhh. Tämä on niin kuultu:D Onneksi en enää halua/tarvitse höyrypesukonetta. Sen olisin todennäköisesti hommannut vuosi sitten :D.

Koneessa pitää olla (tilanne 4.3.13 klo 15.00):
-7 kg täyttö (kuuteenkaan ei kuole)
- energialuokka vähintään A++
- linkouskierroksilla ei niin väliä (kun on kuivuri)
- pikaohjelmia
- suoravetomoottori
- hiljainen
- edestä täytettävä (tulee pöydän alle kodinhoitohuoneeseen)

Beisikkii

Vaatekaappini koostuu oikeasti suhteellisen perusvermeistä, vaikkei sitä aina uskoisikaan. Työni on sellainen, että ihan aina ei voi revitellä tai juhlia. Ei, vaikka haluaisikin. Töissä käytetään soveliasta ja siistiä. Mitä se ikinä onkin? ;D. Toisaalta kaapista on löydyttävä tylsääkin tylsempää päiväjuhlaan sopivaa tönkkövaatetta! Viikolla luin ammattini pukeutumiseen liittyvän tutkimuksen ja siihen ympätyn artikkelin, jossa eräälle harjoittelijalle oli neuvottu yliopistolta käsin: "Älä tuo esille itseäsi, vaan asiaa!" Revi mm. siitä sitten :D:D:D. You got the picture? Nå men :D

Viimeaikaisia perusostoksia. Toisaalta perussettiinkin pitää saada vähän twistiä: mustaan collageen voi mainiosti yhdistää juhlavammat/kirjavat housut tai kynähameen ja kaulaan laittaa blingblingiä. Valkoiseen silkkipaitaan yhdistää resuiset boyfriendfarkut tai mustat pillit (vahalla tai ilman), päälle vaikkapa neule. Musta jerseymekko sopii päiväjuhlaan ja arkeen sitten kutkuttavan okran sävyllä ryyditettynä. Jalkaan krouvit solkikengät. Harmaan neuletakin alle voin sujauttaa topin, jossa kaulaukossa kimaltelee isot kristallit....Ja kaiken tämän iloittelun voi sammuttaa mustalla perberillä (takilla).

Hmmm...Ei huono. Ja loppujen lopuksi omaa työpukeutumistaan voi miksailla kohti iloittelua mielin määrin. Siis mikä tylsä? Siis mikä työvaate? Ja mikä se tönkkö olikaan? :D Entäpä se ASIA?

Tämä gt:n collage mutta alakuvan väri.

Tämä väri. Liian lyhyt hame töihin ;D. Gina Tricot

Ihanan ohut neuletakki Selected

Syystakki Vila

Tupsucollage Zara

Pitsicollage Zara (minulla valkoinen)

Hups! Paljettilaukku? Juu. Ei mahdu kirjat tähän... Gina Tricot

Inspiraatioksi Emerson Fry



Liian korkeat korot, muuten jees.



Ihan kohdillaan...laukkua myöten.

Korkoja muutama sentti pois. Minulla neule COSilta.

Asenne hyvä, laukku liian pieni. Ei hattua.

Se paita. Marc O´Polo.

Ihan mun juttu. Mun laukkukin. Victoria Törnegren.

Mekko Marc O´Polo

Silkkipaitis H&M

Työpöytä

Jos ja kun saamme myytyä nykyistä työpöydän virkaa hoitavan antiikkisen tupakkapöydän (kunnostettu, hieno ;D), tilalle voisi tulla tämä:

Jos vain on valkoisena. Tai muuten pitää laittaa työtuoli vaihtoon.

tai:

Tai nämä jalat valkoisella pöytälevylla tai mieluummin lasilla.

Tai nämä jalat lasilevyllä.



Miten olisi nämä Hayn Loopit ekalla pöytälevyllä ja valkoisena yhtä kaikki?

Kaikki kuvat ikea.com paitsi alin finnishdesignshop.com

Kumma kyllä näin läppäri- ja tablettiaikakautena tuntuu, että työpöytää ei tarvitse. Olisihan se kiva laittaa kuitenkin laitteet suunnilleen samaan suuntaan... Saattaa kuitenkin käydä niin, että ratkaisemme työpöytädilemman aivan toisin, kun saamme uuden tilamme valmiiksi. Silloin nämä työpöytäpohdinnat voivat tuntua jo "so last season"-jorinoilta. Mene ja tiedä/näe. Hola!



Ihana heinäkuu!

Sorry tämä blogihiljaisuus, mutta ylkäni on lomalla, talo saa uuden värin ja pariovet ja läppäriini hiipi julmetun kamala uhkaushaittaohjelma! No, onneksi en säikähtänyt poliisilogoja, vankeusrangaistus- ja sakkouhkauksia, sillä kieli oli erittäin heikkoa suomea ja harvemmin niitä sakkoja pitää näppärästi heti maksaa...Kone lukittui ja tietohallinnon pojat joutuivat tyhjentämään koneen, asentamaan uuden järjestelmän ja luomaan uuden profiilin. Ziisus! Ja kaikki tämä viattomalla blogisurffailulla! Talo sai tosiaan autotallin ovien tilalle haaveilemani pariovet. Ihanat! Talon väriin olemme erittäin tyytyväisiä. Ehkäpä oikea sana kuvailemaan sävyä voisi olla laava. Tyttäremme osui naulan kantaan sanoessaan, että "Nyt tämä näyttää tanskalaiselta (rantatalolta)!" Saimme maalattuja vasta kolme lyhyitä seinänpätkää. Homma jatkuu heti aamusta. Olen ehtinyt kuluttaa aikaani myös alessa... En vielä kekkaa, kuinka laitan kuvia tuosta kansioita tähän tekstiin, joten täytyy tyytyä vain sanoihin. Tylsää, mutta tämä iPad ei ole vielä mun hanskassa, vaikka valkoinen onkin :).

Macaron-leivokset

Olisin pessyt talon seiniä, mutta ilma oli eri mieltä. Minun oli ihan pakko lähteä mieheni mukaan aamulla kaupunkiin. Mun oli ihan pakko kuluttaa aikaa kaupoissa. Kun on aikaa, on aikaa myös harkita ostoksiaan. Kaikki mahtuivat korikassiini. Esittelen niitä myöhemmin, koska:

Tyttäret leipoivat ihania macaron-leivoksia. Suklaa, mansikka ja sitruuna.Voila! S´il vous plait!
Suljen silmäni ja olen taas Pariisissa. Kiitos lapsoset!

Resepti Dansukkerin sivulta (klik klik):
Macaron-leivokset - Reseptejä

Miten mun kuopuksen käsi on noin kasvanut? Sniifff...

Talon väri on melkein päätetty

Olemme pähkäilleet mieheni kanssa jo viikkotolkulla talon uutta väriä. Todellista maalaustarvetta ei ole, mutta omastaan haluaa tehdä niin makean ja mielensä mukaisen, että ei halua muuttaa pois. Kauhea homma, sitä on pakko välttää. Viime maaluksella tavoittelimme jo tummanharmaata, mutta se on todellisuudessa nykymittarilla keskiharmaa. Taas saimme parasta palvelua maalikaupasta Orikedolla (Tapetti ja Matto)! Suuren ketjuliikkeen isossa kaupassa EI ollut haluamaamme maalia valikoimissa, eikä sitä tarjouduttu edes tilaamaan. Äänestimme jaloillamme.

Maalivalintamme on Tikkurilan Ultra Matt  ja sävy 612X. Uumoilemani toinen sävy (546X) oli sama, jota juhannuksena mieheni suti seinään. Sehän kiilteli kuin eivoinyttässäsanoa ja oli jotenkin liian tukkoinen. Saattaa olla, että sekoitusvaiheessa pyydämme lorauttamaan mustaa pastaa inan lisää, jotta saamme haluamamme sävyn. Siis oikeasti ihan perfect sävyä ei löydy tässä tapauksessa, kun seinä on jo ennestään maalattu! Ulkomaalikartat ovat huomattavasti suppeammat kuin sisävärikartat. Uskokaa, että kaikki on katsottu.

Tilaus on tehty. Maalin pitäisi saapua loppuviikosta. Onhan tässä muutama päivä aikaa seisoa pihalla ja pällistellä koemaalattua seinää eri valoissa ja sateessa ja paisteessa ja...

Tätä haettiin, mutta ilman kiiltoa.

Tässä meidän laudoitus ja lähellä perfectiä.

Valintamme.

Tulevaa fiilistä autotallin paikalle, mutta meillä on jo valmiina lasipariovet.. Meillä on myös kivinen patio.


.
Haaveena on tehdä autotallista hotellihuone, jonne miehemme kanssa voimme paeta matkalle ;D. Tuulessa löyhyvät verhot...

Kuvat tikkurila.fi ja meikäläisen pinterest-board nimeltään HOUSE. Klikkaa oikealta ja haluamaasi kuvaa, niin olet lähteillä.

Helsingissä balettikisoissa

Vartin jälkeen alkaa balettiosuus. Katso, jos pystyt. Tämä Ilarin tanssi-irroittelu kummitteli eilen mielessäni, kun olin katsomassa Helsinki International Ballet Competitionin (HIBC 2012) finaalin erää III.

Hienoa oli ja Oopperatalo itsessään on jo elämys. Hommasimme mieheni kanssa liput tyttärellemme peruskoulunpäättäjäislahjaksi. Samalla mukaan nappasimme naapurin tytön, jolle piffasimme lipun syntymäpäivälahjaksi.

Matkan taitoimme junalla, joka oli mukavaa, mutta järkyttävän kallista. No, poistaahan tämä ratkaisu parkkipulman pääkaupungissamme. Juna tulee mukavasti ihan keskustaan ja kulttuurikulmat löytyvät ihan kävelymatkan päästä. Kannattaa varautua hyvillä jalkineilla ;D.

Joo, tuli vähän shopattua. Oikeasti vähän ja pientä. Pääasia oli tässä baletissa. Oli mukava katsoa, kuinka tyttäreni nautti ja raportoi lajiaharrastamattomalle äidilleen asiantuntevasti suorituksia (väliajalla). Tätä hommaa hoiti kyllä fiinisti takanani istuneet parikymmentä rouvashenkilöä, jotka katsoivat ehdottomasti asiakseen kommentoida tanssijoita, koreografioita, paikalla olevia julkimoita ja juontajaa joka ikisessä välissä. Kai tämä sitten kuuluu kilpailun luonteeseen. Mölyävät mummot ;D.

Harmiksemme kovasti odottamamme suomalainen ballerina Maria Baranova oli tanssinut osuutensa kierrosta aikaisemmin. Finaali III:ssa tanssi yksi suomalainen: Emilia Karmitsa. Tanssijat olivat hyvin erilaisia, mutta useat variaatiot samoja. Kilpailuihin annetaan lista, joista näitä variaatioita tai pas de deux´ta sitten valitaan. Samoja ei saa eri erissä esittää. Toisaalta tätä klassista puolta oli mielenkiintoista katsoa ja toisaalta puuduttavaa. Tulkintoja oli kiva vertailla. Muutaman tunnin yöunilla olisin tarvinnut liveorkesterin patarumpujen jytinää ja lautasten mäiskintää. Itse pidin enemmän näistä nykybaletin esityksistä. Musiikki oli kaikkea maan ja taivaan väliltä ja koreografiat viihdyttäviä ja yllätyksellisiä. Näissä tanssijat näyttävät pääsevän irrottelemaan. Kaiken kaikkiaan visuaalinen pläjäys. Kuvaaminen kyseisessä tapahtumassa on ehdottomasti kielletty, mutta paikalla näytti olevan kisan virallinen kuvaaja, jonka kamera lauloi (oikeesti ihan äänen kanssa!!!) kiitettävästi. Tänään jännätään sitten lopputuloksia. (Hyvä Maria! Maria Baranova jäi muutaman pisteen päähän voitosta.)

Emrecan Tanis (Turkey) and Emmi Pennanen (Finland)
Choreography by Emrecan Tanis.
Photo courtesy of HIBC / Sakari Viika

Maria Baranova, "Angry Bird".
Photo courtesy of HIBC / Sakari Viika.

IKEAsta bongattua

Torstaina on ohjelmassa pikkupyrähdys Raision IKEAan. Tykkään kovasti kävellä kyseisessä paikassa ja ihastella suhteellisen useaan vaihtuvia yläkerran interiöörejä. Jostain kumman syystä paikan hälinä ei saa minua hermostumaan, jos olen yksin. Mallihuoneiden sisustukset ovat niin nokkelia ja joka nurkan takana odottaa uutta ja jännittävää. Ja mahtuuhan tuonne ihmisiä ja ääniä. Käyntiin on varattava aikaa ja tarpeeksi tilava auto. Huvitin kerran kaksosiskoani (jobbar där) saapumalla paikalle mustalla Micrallani, koska olin ostamassa kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ähtämällä saimme kalut yms. mahtumaan autoon. Sisko jäi vilkuttamaan minulle naurunpyrskähdyksiään pidätellen. Tuota autoa meillä ei enää ole, mutta muistan ottaa nyt mukaani sen talon isoimman auton. ;D Ja tiedossa on luksusreissu: yksin, alone, ensam...

Kaikki kuvien tuotteet IKEA PS 2012 -mallistosta. Nämä ovat uudelleen tuotantoon otettuja  ikean menestystuotteita vuosien varrelta.

Kuvat ikea.com