Talotaikoja

Asumme omakotitalossa, joka on rakennettu vuonna 1964. Talossamme on pulpettikatto, joka autotallin osuudelta laskee toiseen suuntaan. Olemme asuneet talossa jo kauan. Remonttia olemme tehneet ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki on uusittu ja käyty läpi. Patterit, toisen vessan valaisin ja sivuoven yläpuolella oleva valaisin ovat alkuperäisiä. Totta! Piippukin on uusi, portaat alakertaan valettu, takka muurattu, katto uusittu, suuri parveke muutettu makuuhuoneeksi...Keittiö pykätty jo kaksi kertaa, josta toinen kerta viime kesänä. Ziisus! Paljon on nakerrettu, hiottu, maalattu, napsuteltu, hakattu, sudittu, pudottu, jyrätty, sahattu ja aina hyvässä hengessä. Joskus olen joutunut ottamaan tukevan otteen jostain heilahtavasta työkalusta viime tipassa. Ei sitä! Kerran jouduin pyytämään ahkeria rakentajia purkamaan katoksen, koska se oli ...hmmm...erilainen.

Kunniamaininnan saa appiukkoni, joka on kädentaidoillaan ratkaissut monta pulmaa. Ekstrasuperkiitokset äidilleni, isälleni ja anopilleni, jotka ovat kärränneet betonia, multaa, soraa... Ja spessuhali tietenkin miehelleni, joka on pyyteettömästi innostunut lähes kaikista ideoistani.

Kaikki tämä rakkaus on kestänyt. Joku on joskus sanonut, että suhde mitataan talonrakennuksessa. Entä remontoinnissa, jota on kestänyt about 20 vuotta? Eilen ihailin (ja tarjoilin skumppaa)työntouhussa olevaa miestäni itse mustaamallani terassilla niin intensiivisesti, että taisin punahduttaa selkäni ensimmäistä kertaa elämässäni ;D. <3 Aikaisemmin maalattu puutalo on osoittautunut mission impossibleksi maalikarttojen suhteen: ei oo, ei voi ja ei ainakaan mattaa. Yrittänyttä ei laiteta ja suuntaammekin paikkaan, josta saimme viime kesänä loistavaa palvelua lattiamme suhteen (ai, sekin oli viime kesänä...).

Talomme on maalattu muutamaan kertaan: alkuperäisestä punamullasta vaaleaksi, siniharmaaksi ja harmaaksi. Nyt halajamme mattaa mustahtavaa. Katto on musta ja nyt se terassikin ja etuoven portaat. Ikkunanpuitteet jäävät snadisti valkoiseksi. Smyygit mustuvat. Niin käy ovellekin.

Autotallimme on muuttumassa asuinkäyttöön (meille on rakennettu pari kesää sitten autokatos talon toiseen päähän) ja siihen asennetaan lasiset pariovet ja seinä avataan takkahuoneeseen (myöhemmin). Etupuolen muutama ikkuna uusitaan mahdollisesti syksyllä. Ulkovalaistusta lisätään.

Luulen, että tästä remppailusta on tullut meille harrastus.

 Alla kuvakavalkadia inspiraatioksi.

Tässä tätä atriumpihaa ja henkeä.

Tässä olisi perfect sävy ja meidän laudoitus

Liian harmaa?

Ikkunaideaa ja ovi.

Tämä siksi, että se muistuttaa tuosta kukkalaatikkosysteemistä.

Remppa voi olla joskus ihan kivaa.

Kuvassa näkyy uutta lattiaa (betoninen), keskeneräistä keittiötä ja työnjohtaja Poujou :D

Melkein meidän maisemat. En pidä ikkunoista.

Osa kuvista omiani. Muut lähteet löytyvät pinterest-boardista HOUSE!