 |
| Kuva: sigge |
Paikka on siis Åbo akademin Arken Tehtaankadulla. Arkkitehtitoimisto Sigge ja NCC teki kulttuuriteon tehdessään tästä paikasta jälleen elävän. Kiva, että tämä kokonaisuus on yleisessä käytössä, kaikkien ihailtavana.
Suosittelen, että vilkaiset ohikulkiessasi paikkaa hieman tarkemmin. Sisältä löytyy myös minimalistin silmään passaavia ratkaisuja. Kuvia lisää täällä.
Turun ylioppilaslehti kertoi Arkenista ja sen historiasta vuonna 2009 seuraavaa :
"Åbo Akademin humanistinen tiedekunta majailee historiallisessa Arkenin korttelissa. Niin kutsuttu humanistikeskus koostuu useista vanhoista taloista, joista uusimmatkin on rakennettu 1930-luvulla. Kortteli on äskettäin peruskorjattu.
Arkenin korttelin ensimmäiset talot rakennettiin Turun rautateollisuusyhtiön käyttöön Piispanpellolle 1855. Monien omistajavaihdosten jälkeen kreivi C.M.M. Armfelt hankki yrityksen haltuunsa 1866. Hänen sukunsa omistuksessa teollisuusalue pysyi pitkään.
Tämä vauraan maatalousalueen ”rautakaluin tehdas” tuotti miltei kaikkea mahdollista maataloustarvikkeista venäläisen armeijan varusteisiin ja höyrykoneista sylkylaatikoihin.
”Ensimmäisen maailmansodan aikaan valmistettiin Venäjän armeijalle ammuksia”, kertoo kulttuurihistorian professori Kari Immonen.
Tehtaan nimi vaihdettiin aikanaan Turun Rauta- ja vaunuteollisuuden tehtaaksi.
”Siellä rakennettiin Suomen ensimmäinen traktori, nimeltään Kullervo”, kertoo Akademin viestintäpäällikkö Thurid Eriksson.
Gustaf Wreden suunnittelemat ensimmäiset Kullervot valmistuivat vuonna 1919. Niitä oli tarkoitus kaupata Venäjälle, mutta vallankumous pilasi suunnitelmat ennen traktorien valmistumista.
Tämä vauraan maatalousalueen ”rautakaluin tehdas” tuotti miltei kaikkea mahdollista maataloustarvikkeista venäläisen armeijan varusteisiin ja höyrykoneista sylkylaatikoihin.
”Ensimmäisen maailmansodan aikaan valmistettiin Venäjän armeijalle ammuksia”, kertoo kulttuurihistorian professori Kari Immonen.
Tehtaan nimi vaihdettiin aikanaan Turun Rauta- ja vaunuteollisuuden tehtaaksi.
”Siellä rakennettiin Suomen ensimmäinen traktori, nimeltään Kullervo”, kertoo Akademin viestintäpäällikkö Thurid Eriksson.
Gustaf Wreden suunnittelemat ensimmäiset Kullervot valmistuivat vuonna 1919. Niitä oli tarkoitus kaupata Venäjälle, mutta vallankumous pilasi suunnitelmat ennen traktorien valmistumista.
Ajan myötä yritys keskittyi pulttituotantoon. Siirtyessään 1934 Fiskars-yhtymän omistukseen se sai nimen Suomen Pultti Oy. Vuonna 1952 rakennus muutti uusiin tehdastiloihin.
”Tämän jälkeen alueella on toiminut ainakin automaalaamo ja uunituotantoa. Sisäpihalla pidettiin kirpputoria joskus 80-luvulla”, muistelee Eriksson.
Turun kaupunki sai korttelin kiinteistöt haltuunsa ja piti niitä vuokralla. Rakennukset oli kuitenkin jo lain nojalla suojeltu ainakin julkisivuiltaan, joten käyttötarkoituksen muutos ei ollut helppoa. Taloja kaavailtiin jopa muutettaviksi asunnoiksi, kunnes ne ostettiin Åbo Akademin käyttöön vuosituhannen vaihteessa. Alkoi mittava korjausprojekti, jossa korttelin 13 taloa tehtiin yliopistokäyttöön sopiviksi. Arkkitehtitoimisto Sigge ja rakennusyhtiö NCC saivat urakan valmiiksi vuonna 2004, jolloin humanistinen tiedekunta muutti rakennukseen."
Paavo Ihalainen
”Tämän jälkeen alueella on toiminut ainakin automaalaamo ja uunituotantoa. Sisäpihalla pidettiin kirpputoria joskus 80-luvulla”, muistelee Eriksson.
Turun kaupunki sai korttelin kiinteistöt haltuunsa ja piti niitä vuokralla. Rakennukset oli kuitenkin jo lain nojalla suojeltu ainakin julkisivuiltaan, joten käyttötarkoituksen muutos ei ollut helppoa. Taloja kaavailtiin jopa muutettaviksi asunnoiksi, kunnes ne ostettiin Åbo Akademin käyttöön vuosituhannen vaihteessa. Alkoi mittava korjausprojekti, jossa korttelin 13 taloa tehtiin yliopistokäyttöön sopiviksi. Arkkitehtitoimisto Sigge ja rakennusyhtiö NCC saivat urakan valmiiksi vuonna 2004, jolloin humanistinen tiedekunta muutti rakennukseen."
Paavo Ihalainen
Turun ylioppilaslehti 2/2009 (30.1.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti